Pitkästä aikaa...

No niin, melkein vuosi on kulunut sitten viime postauksen. Paljon on kerennyt tapahtua ja uudet sukatkin on puikoilla (kahdet, jos tarkkoja ollaan).

Tärkeimmät kuitenkin ensin. Meille on tullut kissa! Oikea, suloinen ja villi pieni karvakerä. Poikani nimesi sen Naksuksi. Naksu on reilun kolme kuukautta vanha tyttökissa. Asensin sille juuri raapimapuun.




Onkohan normaalia, että kissa pitää outoa läähättävää/huohottavaa ääntä leikkiessään? Kuulostaa ihan hikoilevalta koiralta...

Taisi tuo raapimapuun asennus viedä voimat, sillä nyt ei enää kädet juokse näppäimistöllä. Lyhyestä virsi kaunis, siis, ja näkemiin:)

Harvinainen neulepostaus

Tapaninpäivän ja loppiaisen välillä sain valmiiksi pojan tiikerivillasukat. Niissä on lyhennetyillä kerroksilla tehty kantapää, jollaisia en ole ennen neulonut.

Toisen sukan kohdalla jo opin sen kantapään. Puikko kyllä vääntyi sitä ennen hieman.

Malli: Kirjavat sukat Moda 6/2007
Koko: 28/29
Lanka: Opal Tiikeri
Puikot: 2 ja 2,5

Pidän kovasti langan ohuudesta. Sitä on mukava neuloa ja uskoisin että sukat ovat käytössäkin mukavammat kuin paksummista langoista tehdyt. Raidoittuminen saisi mielestäni olla kuitenkin hieman rauhallisempaa, niin että siitä tulisi enemmän oikean eläimen turkin näköistä pintaa.

Poika on kuitenkin tyytyväisenä käyttänyt tiikerisukkiaan, mikä on pääasia.

Aattoaamuna jo sain kyllä valmiiksi toisetkin sukat, mutta niistä minulla ei ole vielä kuvia, kun en huomannut silloin ottaa, enkä edes lahjan saajan jalassa illemmalla. Saanen kuitenkin kuvat niistäkin sukista vielä blogiin tulevaisuudessa, joten niistä tarkemmin sitten kuvien kera.

Joogailua taas välillä...

Aika vähiin on jooga jäänyt viime aikoina. Nyt viikonloppuna kuitenkin tein kahtena perättäisenä päivänä harjoituksen. Todella lyhyen, vain sen verran että lämpesin. Aamutervehdykset ja loppuliikkeet lauantaina ja sunnuntaina sitten jo vähän enemmän.

Parin viikon päästä on taas joogakurssi ja en todellakaan ole kunnossa sitä varten. Kuten viime kerrallakin ja oikeastaan koko joogaharrastuksen ajan on käsivarsissa ensimmäisenä tuntunut harjoitukset. Eli käsivarsissa ei vieläkään ole tarpeeksi voimaa, eikä varmaan tule olemaankaan ennen kuin saan harjoitukset päivittäisiksi. Edes pari aurinkotervehdystä joka aamu tai ilta.

Neulepuolella olisi sen sijaan näytettävääkin jo. Parit sukat laitan blogiin, kunhan saan ne purettua kamerasta ja opeteltua laittamaan kuvia tänne.

Aikainen sunnuntaiharjoitus

Menneistä tähän alkuun sen verran, että Anne Nuotion kurssilla tuli käytyä, kun tuli ihan tänne kotinurkilleni 1.-4.11. Mielenkiintoinen kurssi, jolla seisoin taas päälläni tuettuna ja opeteltiin uusia mantroja. Mutta sen jälkeen en ole tainnut tehdä edes aurinkotervehdyksiä ennen tätä aamua. Eli harjoittelu on romahtanut täysin...

No, tulipa tämän aamun harjoituksessa sitten tehtyä pienen muistuttelun avulla koko tähän asti oppimani sarja... ja olo on sen mukainen. Käsivarsiin tarvitsisi selkeästi himpun enemmän voimaa. Päällä seisonta on aika heikko kohta harjoittelussani. Istuma-asanoiden Jãnu Sirsasana C on myös vielä täysin vaiheessa. Joudun tukemaan nilkkaa eteenpäintaivutuksen aikana, mikä ei ole mukavaa. Varpaat on koetuksella...

Harjoituksen jälkeen sain yogi-teetä (jossa ihanan jouluiset mausteet) ja paahdettuja soijapapuja. Melkein kuin suolapähkinöitä, mutta ei suolattuja siis, vaan maistuivat suolaiselle. Sis. mm. rautaa, magnesiumia ja kalsiumia. Suolaa vain 0,8 %. Ostin niitä pussillisen hetkellisessä mielenhäiriössä ja vielä pienen asana-julisteenkin.

Tällaisia harjoituksia lisää, kiitos. Paitsi että pitää ottaa tavaksi kyllä nyt jo se yhdeksältä nukkumaan meno ja 5.00 herääminen, jotta aamulla kerkeäisi tehdä edes aurinkotervehdykset ja mietiskelyn... ja sitten voisi nukahtaa uudelleen rentoutukseen:) Ja sitten vilpoinen suihku, jotta saa silmät lopullisesti auki. Tuohon kun oppisin, niin olisin jo pitkällä!

Hyvää joulua niille ketkä ovat tänne eksyneet, vaikka kukaan ei ole tainnut vielä eksyäkään...

Laiska päivittäjä

Tämän blogin pitäjä on aika laiska päivittämään tätä blogiansa. Mutta eipä ole ihmeitä raportoitavaa, kun edelleen joogaharjoitusten määrä viikossa on se sama kaksi, lauantaina ja sunnuntaina. Arkiaamua en ole saanut vielä kertaakaan aloitettua harjoituksella. Olen todella hidas aamuisin ja erityisen hitaan lähdöstä tekee erityisen poikani erityiset edesottamukset. Täytyy olla realisti ja panostaa hyviin yöuniin.

Mutta siis raportoin nyt kuitenkin sen verran että olen joogannut kyllä viikonloppuisin kotona, mutta harjoituksiin en ole vielä päässyt tekemään ryhmässä ja muistuttelemaan mieleen viime kurssin uusia liikkeitä. Viime viikonloppuna tosin sen verran lipesin kotiharjoituksistakin että sunnuntain harjoitus jäi kokonaan väliin ja lauantainakin tein vain aurinkotervehdyksiä. Sitä edeltävänä viikonloppuna tein kyllä keskipitkän harjoituksen molempina päivinä ja se tuntui hyvältä. Pitäisi kirjoittaa tänne heti kohta harjoituksen jälkeen, jotta saisi talteen sen hetkiset tunnelmat tuoreeltaan.

Kurssiviikonloppu 31.8. - 2.9.

Kuun vaihteessa oli taas tutun ohjaajan vetämä astangakurssi. Harjoitukset menivät hyvin ja uusia asanoita tuli muutama. Tein myös ohjaajan avustuksella ensimmäistä kertaa kyynärvarsiseisonnan, eli päälläseisonnan.

Ohjaaja kerkesi jokaisen kanssa käydä liikkeitä läpi, koska teimme lauantaina ja sunnuntaina mysore-harjoitukset. Asiaan vaikutti myös osannottajien lukumäärä, eli meitä oli aluksi kahdeksan ja lopulta vain kuusi.

Tarkoitus olisi päästä viikkoharjoituksiin ainakin muutaman kerran tässä ennen marraskuun pitkää viikonloppukurssia, jolloin meitä tulee ohjaamaan Anne Nuotio.

Viime viikonloppuna tein lauantaina lyhyemmän harjoituksen ja sunnuntaina kaikki tähän asti oppimani liikkeet. Lihakset ei kumma kyllä tulleet kipeiksi pitkänkään harjoituksen jälkeen. Edistystä.

Kesätauko

Tauko on tullut pidettyä kuin varkain. Eli kolmatta viikkoa mennään ja sinä aikana on yksi harjoitus tehty. Tietenkin sekin vain aivan superlyhyt, alle tunnin rentoutuksineen. Että sellaista. Taidan lisäksi olla niin alussa jooginin taipaleellani, että en edes tunnu muuten kuin jäykistymisenä tämä joogaamattomuus. Ei siis pahoja vieroitusoireita, eikä puhdistuminen ole varmaan häiriintyny, kun tuskin on kovin tehokkaasti kerennyt alkaakaan. Tai jos on alkanut niin en ole mistään sitä huomannut...

Eli ensi lauantaina taas aloitan. No joo, on sellanen muutos tapahtunut, että nyt kesällä kun kuukauden ajan joogasin joka päivä, niin nyt tuntuu perin omituiselta ajatella, että pari harjoitusta viikkoon riittäis mihinkään. Nälkä on siis kasvanu, mut eri asia on voiko sille tehdä mitään.

Lauantaina näkee sitten taas kuinka on taas jumissa. Siihen asti.